torstai 9. helmikuuta 2012

Naama ajast' aikaan



Nykyään ihmisillä on aika monta profiilikuvaa erilaisissa tilanteissa käytettäväksi.
(Saati niitä päänvaivaa tuottavia salasanoja ties mihin kirjautumisiin!)
Eipä vähimpänä suunnatonta innostusta herättänyt "naamakirja". Tai yhä suositumpi blogin pitäminen. Pienellä vaivalla ihmisen voi lähijoukkoineen profiloida yllättävän kattavasti. Eli kartoittaa lähes kenen tahansa asuinpaikka, perhesuhteet, ystävät, mielenkiinnon kohteet, työ, elämäntyyli jne. Eipä siinä mitään.
Mutta mutta.
Kuka tahansa oppii profiloimaan kenet tahansa. 
Sukututkija käyttää samaa taktiikkaa salapoliisintyössään.
Poliisi profiloi vakavan rikoksen tehneitä vapaalla jalalla olevia rikollisia.
Utelias naapuri tai työkaveri tai koulukaveri vuosien takaa voi tehdä saman. Sekin on vielä ihan ok, kunhan aie on hyväntahtoinen.
Kuitenkin välillä motiivina on kyltymätön uteliaisuus, kateus, pahantahtoisuus, viha, kosto tai sairaan mielen pakkomielle.
Ajatus on aika häiritsevä, pelottavakin.

Toistaiseksi asumme ainakin osittain lintukodossamme suojassa ja rauhassa. Vaan päivän uutinen pankkiautomaatin väärinkäyttämisestä herätti taas ajattelemaan, että oikeastaan se lintukoto on jotain jossa haluaisimme olla, mutta emme taida enää sellaista omistaa. Maailma on muuttunut aivan toiseksi kuin vaikka 80-luvulla. Vanhempien ihmisten on sitä ehkä vaikea käsittää. 

Henkilökohtaisesti tämä pohdinta johtaa siihen, että en ole ollenkaan varma haluanko elää ikivanhaksi niin kuin olen koko aikuisikäni haaveillut. Mahdanko uskaltaa?










2 kommenttia:

vilukissiv kirjoitti...

Joskus tuntuu, että älykkäimmät aivot ovat sillä toisella puolella käytössä ja käytetävissä. Aivan kuin olisivat koko ajan askeleen edellä, ne, jotka eivät halua asua lintukodossa vaan alkoivat horjuttaa kotomme perustuksia.Erittäin ikävää ja pelottavaa. Ihastuin muuten sun appelsiineihin ikkunassa!

Thilda kirjoitti...

vilukissi; Valitettavasti näin tuntuu! Mikähän siinäkin on? Olen juuri pohdiskellut erilaisia arvoja, rehellisyyttä, selkäänpuukottamista ja muita kysymyksiä viimeaikoina. En oikein jaksaisi omituisia kiemuroita sillä saralla. Miksi rehellisyys ja hyvyys (tai niihin pyrkiminen) ovat niin vaikeita asioita? Hmmm hmmm. Jos olisin kaikkivoipa, muuttaisin aika montaa juttua täällä.

Kiitos, appelsiinit kehiin vaan! :D