lauantai 24. marraskuuta 2012

Tervetuloa uuteen blogiin!





Welcome to my new blog!





Eteenpäin sanoi mummo lumessa!





Nyt sitten bloggeri ilmoittaa että kuvatila on loppu. Tulipas tämä vähän yllättäen, mutta enköhän tee uuden blogin pikapuoliin. Vaikka aina ei ole niin paljon aikaa bloggailla kuin haluaisi, niin on tämä kuitenkin mukavaa puuhaa. En siis ole lopettamassa!

Kiitos kaikille täällä käyneille!
Uuden blogin linkki tulee vielä tänne tuonnempana.

Eteenpäin mennään!

Thilda





keskiviikko 21. marraskuuta 2012

Tunsin itseni ihan muumioksi...



...tai ainakin eri vuosisadan ihmiseksi, kun valmistauduin tänään työpäivään. Sain tehtäväksi virallisen homman TIETOKONEELLA! En ole koskaan tehnyt vastaavaa. Nimeni jää niihin papereihin. Monet lukevat niitä. Monia asioita pitää kirjoittaessa ottaa huomioon. Voin tehdä jonkun megalomaanisen mokan, jota onneksi maallikko ei ehkä huomaisi, mutta ammattipiireissä hävettäisi rankasti.

Ääk! Jännitti. Enkä nukkunut ihan hyvin sen vuoksi viime yönä. Tunsin itseni tyhmäksi. Koetin laskea leikkiä aiheesta. Onneksi työhönopastajani on reilu tyyppi, joka ei ainakaan näyttänyt epätoivoisia ajatuksiaan minun suhteeni. Ja hyvinhän se sitten loppujen lopuksi menikin! Aluksi tuntui siltä kuin olisin tarponut siirapissa, mutta sitten aloin hiffata mistä on kyse. Nyt sitten voin mennä ihan rennosti töihin huomenna  ja jatkaa urakkaa kiihtyvällä vauhdilla. Niin, että ylihuomenna olen jo kuin vanha tekijä!

Mutta en minä vielä henkseleitä tästä asiasta paukuta, sillä voi tässä vielä tapahtua vaikka mitä! Etenkin kun minä ja tietokone ei olla parhaita kavereita. Lähinnä siedetään toisiamme pakon edessä. Tällästä tää sitten on kun 1930-luvun nainen (lue = mieleltään ihan muissa sfääreissä) laitetaan puikkoihin 2000-luvulla. Höh.








maanantai 19. marraskuuta 2012

Viikonloppuretki



Viikonloppuna samosimme jonkun verran luonnon helmassa; vietimme vähän sellaista kiertolaiselämää. Kävimme muun muassa Euran kirkolla, josta löysin Matilda serkun haudan ihan vahingossa. Sen verran osasin  pitää silmiä auki, että tuttuja nimiä haeskelin, koska Matildan eno oli Eurassa pappina hyvän tovin. Hän viihtyi siellä ja oli pidetty seurakuntalaisten keskuudessa. Vielä seuraavassakin pappispaikassaan Ilmajoella häntä käytiin kuuntelemassa Eurasta saakka.

Hyvä retkikohde oli myös Kauttuan ruukkialue, joka kauneudessaan herätti ihastusta. Vanhoilla ruukeilla on oma miellyttävä tunnelmansa. Rakennuskantakin oli pääosin hyvin hoidettua.

Vielä yksi mainitsemisen arvoinen kohde jossa poikkesimme oli Euran Luistari, rautakautinen kalmisto. Niityllä oli todella mielenkiintoisia pieniä infotauluja useiden hautojen kohdalla. Tauluissa oli piirroskuva haudasta ja pieni selonteko vainajasta. Ei tarvinnut arvailla ja ihmetellä, vaan mielikuvitus alkoi heti oikein laukata! Toivoisin enemmän sellaisia muinaisjäännöskohteiden esittelyitä.









perjantai 16. marraskuuta 2012

Kotona jälleen




Matkalla on mukava olla, mutta kyllä kotiin on vaan ihana palata!
Mutta sen vaan sanon, että jos tänne mätkähtää joskus miljoonaperintö ameriikantädiltä, (jota ei tietääkseni ole, mutta eikös ne aina ole yllätyksiä?) niin pikkuruisen jugendtalon ostan Helsingin Kulosaaresta! Ihan vaan noin pääkaupunkikäyntejä varten. Ja jos jää taskurahaa, niin joku jugendluukku Kruununhaasta ois kans mukava. Ihan vaan siltä varalta, että ei jaksaiskaan raahautua aina sinne Kulosaareen asti.

Turussakin tarttis varmaan olla joku tukikohta. Oon ajatellu, että Ruissalo olis sopiva alue. Ihan vaan joku vaatimaton 1800-luvun puutalokin kävis. Pieni torni vaan ja yks tai kaks kuistia kyllä riittäis. Mitä sitä nyt liiottelemaan, kun ei siellä kuitenkaan usein tuu käytyä.

Minkähänlaista se olis elellä sillä lailla tukikohtaelämää? Ne leffat jossa eletään jossain tukikohdassa, on tosin aika ankeita. Voi olla, että harkitten kaks kertaa ennenku alan levittäytyä ympäri Suomea.


 









keskiviikko 14. marraskuuta 2012

Yhdessä



Taikapiirissä,
kuin sateenvarjon alla;
vanhassa talossa,
ullakkohuoneistossa,
kynttilänvalossa.

Suurten elämysten hetkiä;
Jumalaista musiikkia,
Suurisydämisiä Ystäviä,
Kauneutta,
Lämpöä!
 



Kiitos teille Rakkaat Ystävät näistä hetkistä, viimeisistä tässä talossa!
Olkoon uusi elämä sitä kauniimpaa siellä uudessa!




tiistai 13. marraskuuta 2012

Hiiriserkut



Yksi kallisarvoisimmista asioista on ystävyys!
Pujahdin tässä siis vieraisille kaupunkilausserkkujen luo.
Ja voi sitä supinaa, höpinää ja kikatusta!
Maailma paranee kohisten.





maanantai 12. marraskuuta 2012

Vanhakin koira joskus oppii...




Olen oikein riehaantunut ja ylittänyt itseni! Nyt joku ajattelee, että se on taas tehnyt jonkun villin sukututkimuslöydön, mutta ei sinne päinkään! Tosin sukulaisiin tämäkin liittyy siten, että olen lähdössä sukuloimaan. Mutta se varsinainen ylitys tapahtui siinä, että menin ja ostaa täräytin lipun NETISTÄ bussiin! En ole eläissäni ostellut lippuja netissä, en junaan, enkä bussiin, enkä mihinkään muuhunkaan lipulliseen toimintaan. Osittain siksi, että tuhahtelen bittirahalle, samoin kuin kaiken maailman korteillekin. Tuohi on tuohta, kahisevaa, eikä mitään höpö-höpö-sähköjonoja. Jääräpäisesti maksan kaiken aina selvällä rahalla. Mikäli sitä on. Niin, ei pidä nyt luulla, että tässä sitä vaan ostellaan ja levitellään seteleitä! Hah haa - mikä ajatus!

Mutta vallanhan eksyn tässä aiheesta. Se bussilippu nimittäin; oli helppo ja mukava ostaa lippu kaikessa rauhassa kotokolosta käsin. Sitä paitsi säästin lipun hinnassa yli 20 euroa! Sehän on jotain! Tämä se alkaakin matkustella oikein olan takaa! Jos melkein 200km taittuu kolmella eurolla, niin jopas! Sukulaiset varokaa; täältä tulee maalaisserkku riesaksenne useammin kuin ehditte kissaa sanoa. On tämä hienoa tämä kehitys. Makeata oikein.



(Vallanko tässä rikastumaan alkaa...?)


   
 

sunnuntai 11. marraskuuta 2012

Lähdön hetki




Kaunis hetki appiukolle lähteä;
isänpäivä, liput salossa.

Rauhallista matkaa!






perjantai 9. marraskuuta 2012

Asiointia




Tänään on tiedossa mitä nöyrimmin asiointia virastossa.
Koskaan ei oikein voi olla etukäteen varma mistä siellä tuulee.
Peukut pystyyn ja menoks.






torstai 8. marraskuuta 2012

Talo vm 1760



Jos olisin Joulupukki, asuisin kyllä kernaasti juuri tässä talossa.
Miksei muutenkin... oiskohan se myynnissä?
Varmaan halpa, kun on niin vanhakin.











maanantai 5. marraskuuta 2012

sunnuntai 4. marraskuuta 2012

Ukko-Falanderin talo



Vanha Vaasa kätkee sisäänsä kauniin vanhan talon, jonka on rakennuttanut asuintalokseen Abraham Falander vuosina 1780-81. Käväisin pihassa töllistelemässä tammikuun alussa ja nappasin samalla muutaman kuvan. Ilman häntä en olisi minäkään ollut ensimmäisessä työpaikassani. Voisi melkein sanoa että hän oli työnantajani, tai ainakin kummitteli paikalla jos ei muuta. Muistoissa elelet ukko-Falander!












lauantai 3. marraskuuta 2012

Löytö puutarhahommissa



Tänään teimme löydön viimeisiä lehtiä nurmikolta ja asfaltilta raapiessamme. Se kävi näin; aloimme leikata lapiolla asfaltin päälle kasvanutta nurmikkoa, kun huomasimme että asfaltin reuna on aikoinaan tehty sillä tavalla kaarevaksi että pihassa oleva vesi ohjautuu luruna ojaan. Päätimme kaivaa koko lurun osuuden ojan pohjalle saakka auki vuosien mittaan kertyneestä karikkeesta.

Vaan mitäpä oli ojan pohjalla? Yli 20cm paksuisen multakerroksen alla oli kuin olikin vuosikymmeniä sitten viimeksi nähty sadevesikaivon ritilä. Kaivoimme sen kunnolla esiin rinta rottingilla. Eipä ole edelliset asukkaat löytäneet, ei ole ojia perattu, ei!

(Haha, hyvä on paukuttaa henkseleitä kun kerrankin jotain saa aikaan! Ei olla mekään yhtään ojaa perattu koko täällä asumisaikana, ei ole tikkaita asennettu katolle vaikka ne rämähtivät alas jo toissakeväänä, ei ole kaiteita pesty, vaikka niitä viherryksestä päätellen voisi luulla köynnöskepeiksi...)


Pahoittelen jos joku luuli otsikon perusteella, että puutarhastamme löytyi roomalaisaikainen kaivo tai viikinkiaikainen venehautaus! Niitä odotellessa paukuttelen henkseleitä näistä pienemmistä aiheista. Kannattaa kuitenkin pitää peukkuja josko vaikka seuraavalla kerralla... 


 

perjantai 2. marraskuuta 2012

Innoissani



Touhuissani ja innoissani;
tekisi mieli syöksyä ikkunalle
puhaltelemaan saippuakuplia!





torstai 1. marraskuuta 2012

Kovero




Tämän kuvasarjan tunnelma vastaa tämänhetkistä tunnelmaa, kun kurkkaa ulos.
Vähän apea, koleankalsea ja odottava.














keskiviikko 31. lokakuuta 2012

Itsensä hemmottelua




Tänään olin kaupungissa. Alkajaisiksi kävin ensimmäistä kertaa Maito-kaupassa, Tampereen Tuomiokirkonkadulla. Tekisi mieli sanoa että maito-baarissa, sillä se sana maistuu mukavalta suussa, mutta virallisesti se taitaa kuitenkin olla Maito-kauppa. Join ison kulhollisen kyytönmaito-kaakaota kermavaahdolla. Njam, parasta koskaan juomaani kaakaota! Paikkakin oli viihtyisä. Suosittelen!

Sitten shoppailin joulukoristeita Stokkalla, ostin muutamia joululahjoja, kävin syömässä salaattilounaan, hyörin sinne tänne ja lopuksi istahdin mukavasti kahvilaan suklaakakun ja teen ääreen kaverin kanssa. Bongasin myös kauneimman uuden käsilaukun, jonka olen koskaan nähnyt, mutta siitä ehkä tuonnempana lisää... (En siis ole eläissäni ostanut uutta käsilaukkua, sillä ne ovat mielestäni rumia. Sitävastoin vanhojen käslaukkujeni kokoelma hipoo jo 30:tä.) 

Nyt istahdan mukavasti sohvaan ja kuuntelen uutta wintersongs-levyä, joka tarttui myös hyppysiin tänään. Tunnelmallista iltaa!






tiistai 30. lokakuuta 2012

Sandy ja Pyry



Seuraan mielenkiinnolla hirmumyrsky Sandyn liikkeitä jenkkilässä. Kuullessani metrotunneleiden täyttyneen vedellä, tuli ensimmäisenä mieleen ne kaikki asunnottomat, jotka asustelevat vanhoissa käytöstä poistetuissa metrotunneleissa ja muissa onkaloissa. Kuinkahan he pärjäävät? Tietävätkö edes vaarasta?


Enpä uskaltaisi oleilla pilvenpiirtäjien yläkerroksissa juuri nyt. Tuskin uskaltaisin muutenkaan kivuta 10 kerrosta korkeammalle. Minusta se on luonnoton tapa asua. Eikö me kerran olla jo laskeuduttu puista...


 

Muistuu mieleen muutaman vuoden takainen kotoinen lumimyrsky joka sattui sopivasti Pyryn päivänä. Ainakin Tampere oli silloin ihan sekaisin. Bussit jumittivat. Varmaan 80% ihmisistä myöhästyi töistä ja koulusta. Lunta satoi kymmeniä senttejä kovan tuulen kera pienessä ajassa.


Se ei kuitenkaan tuntunut vaaralliselta. Päinvastoin, ihmiset olivat melkein hilpeitä siitä pienestä poikkeustilasta kotunurkilla. Vieraat puhkesivat puhumaan bussipysäkeillä toisilleen. Päiviteltiin ja ihmeteltiin. Ja vähän ihasteltiinkin, ainakin salaa. Hyvä syy olla myöhässä tavallisesta arjesta!


Pakostakin tuli mieleen se mitä sanotaan sota-ajasta; että ihmiset tunsivat yhteenkuuluvuutta ja puhalsivat yhteen hiileen. Tärkeily sikseen. Autettiin toisia. Oltiin porukalla samassa jamassa.
Vai onkohan aika kullannut muistot?

Nämä kuvat nyt ei mitenkään liity aiheeseen, onpahan vaan Vanhan Vaasan kirkko, entinen hovioikeuden talo.

P.S. Ensilumi on lähes sulanut pois, mutta ylihuomenna on Pyryn päivä taas...




maanantai 29. lokakuuta 2012

Kaipaan kupposelle ja muita tapaamisia



En ole ehtinyt ystävien kanssa kahvilaan herran aikoihin.
Mieli kyllä tekisi kovasti teekupin ja kakun ääreen juttelemaan kuulumisia. Inhoan muuten joidenkin miesten käyttämää termiä "puhutaan paskaa". Moniko nainen tapaa ystävättärensä puhuakseen p*kaa? En vain käsitä koko ideaa. Kalkkis...




No, mutta olen astunut muutaman askeleen eteenpäin sukutapaamisten saralla; sopinut tapaamisen äitini pikkuserkun kanssa ensi viikolle. Jännittää hyvällä tavalla! Mitä kaikkea puhuttavaa meillä onkaan! Voinkohan tarjota hänelle uusia tietoja. Onkohan hänellä valokuvia, joita en ole koskaan nähnyt. Muistankohan sanoa kaiken jota olen suunnitellut.





Tänään soitin isäni serkulle, 83-vuotiaalle naiselle. En ole koskaan ollut tekemisissä hänen kanssaan ennen tätä päivää. Toivon että voimme tavata jonain päivänä. Tosin, kun kyse on näin iäkkäistä ihmisistä, aikaa ei ole tuhlattavaksi.





Seuraavaksi aion soittaa eräälle isoisäni pikkuserkulle! En malta pysyä nahoissani! Hänen isoisänsä ja minun rakas esiäitini Matilda ovat puoli-sisaruksia. Tämän lähemmäs Matildan aikaa en voi päästä! Ehkä hän osaa kertoa muistitietoa, jota en voi muualta saada. Toivottavasti voin itsekin kertoa hänelle jotain uutta. Todella piristävää!!




sunnuntai 28. lokakuuta 2012

Hauskaa talviaikaa!




Talviaikaan siirtyminen rauhallisissa merkeissä.













perjantai 26. lokakuuta 2012

Tipahtihan se!




Talvi.
Tänä aamuna oli pihassa vajaa 10 cm lunta!
Mikä lapsenmielinen riemu!











torstai 25. lokakuuta 2012

Hyinen ja kaunis...





...on luonto nyt. Juuri sellainen kuin toivoin syksyn olevan!












keskiviikko 24. lokakuuta 2012

Joidenkin ennusteiden mukaan...




...talvi tipahtaa näille nurkille lähipäivinä!






tiistai 23. lokakuuta 2012

Kiitävä aika



Elän suunnilleen elo-syyskuun vaihdetta, joten on aivan mahdoton ymmärtää että pian on jouluvalmistelujen aika. Sokoksella oli tänään jo joulukoristeita esillä.

Päivät menee liian nopeasti. Töissä on vain hujaus edellisestä tauosta, kun pomo jo ajaa meidät uudelle tauolle. Illat menevät vielä nopeammin. En ehdi mitään.

Viikonloput kiitävät nopeammin kuin valo. Talvi tässä on edessä, pakko uskoa. Joulu kohta takana. Kesään tuskin ehtii tarttua kun on jo uusi syksy.





Suomessa eletään kalenterihuijauksessa. Tämä ei liity aikaan vaan rahaan; vaikka ostaisi miten pienen ja mitättömän taskukalenterin, sen hinta on päätä huimaava. Saati sitten että ostaisi jonkun tosi kivan kuvitetun opuksen ensi vuodelle.

Englannissa ei tälläistä ole. Ostin ihanan vihreäkantisen pienen taskukalenterin punnalla. Onko kuunaan sellaista täällä kuultu!





Haluaisin tähän blogiin enemmän kirppislöytökuvia ja vintagea, antiikkia ja muuta rompetta. En vaan ole ehtinyt kuvaamaan oikein mitään pitkään aikaan. Tai valkkaamaan kuvia koneelta. Tähän hätään kuitenkin yksi kiva löytö; Naantali-paperipaino.

Naantalista tekee mielenkiintoisen se seikka, että eräs esi-isä on sieltä kotoisin.
Niinpä tietysti.







maanantai 22. lokakuuta 2012