*click*
Elän suunnilleen elo-syyskuun vaihdetta, joten on aivan mahdoton ymmärtää että pian on jouluvalmistelujen aika. Sokoksella oli tänään jo joulukoristeita esillä.
Päivät menee liian nopeasti. Töissä on vain hujaus edellisestä tauosta, kun pomo jo ajaa meidät uudelle tauolle. Illat menevät vielä nopeammin. En ehdi mitään.
Viikonloput kiitävät nopeammin kuin valo. Talvi tässä on edessä, pakko uskoa. Joulu kohta takana. Kesään tuskin ehtii tarttua kun on jo uusi syksy.
Suomessa eletään kalenterihuijauksessa. Tämä ei liity aikaan vaan rahaan; vaikka ostaisi miten pienen ja mitättömän taskukalenterin, sen hinta on päätä huimaava. Saati sitten että ostaisi jonkun tosi kivan kuvitetun opuksen ensi vuodelle.
Englannissa ei tälläistä ole. Ostin ihanan vihreäkantisen pienen taskukalenterin punnalla. Onko kuunaan sellaista täällä kuultu!
Haluaisin tähän blogiin enemmän kirppislöytökuvia ja vintagea, antiikkia ja muuta rompetta. En vaan ole ehtinyt kuvaamaan oikein mitään pitkään aikaan. Tai valkkaamaan kuvia koneelta. Tähän hätään kuitenkin yksi kiva löytö; Naantali-paperipaino.
Naantalista tekee mielenkiintoisen se seikka, että eräs esi-isä on sieltä kotoisin.
Niinpä tietysti.
2 kommenttia:
Kuvasit tosi hyvin ajan juoksemista. Minäkin kerroin maanantaina, että sitten joskus marraskuussa...enkä tajunnutkaan, että sehän on ensi viikolla. Meni aivan voimavarat, ei tämän elon nyt ihan näin saisi juosta, jonnekin ohi ja pois.
Vilukissi; Niin se juuri menee! Sama kuin joskus ajattelee omasta iästään; ei jotenkin tajua että miten monta niitä vuosia on kertynyt. Ajatuksissa laahaa jossakin edellisellä vuosikymmenellä.
Ja sitten on vielä se seikka, jonka olen kuullut useammalta eläkeläiseltä, että aika menee yhä nopeammin mitä enemmän ikää tulee. Lamauttavaa.
Lähetä kommentti