Viikonloppuna samosimme jonkun verran luonnon helmassa; vietimme vähän sellaista kiertolaiselämää. Kävimme muun muassa Euran kirkolla, josta löysin Matilda serkun haudan ihan vahingossa. Sen verran osasin pitää silmiä auki, että tuttuja nimiä haeskelin, koska Matildan eno oli Eurassa pappina hyvän tovin. Hän viihtyi siellä ja oli pidetty seurakuntalaisten keskuudessa. Vielä seuraavassakin pappispaikassaan Ilmajoella häntä käytiin kuuntelemassa Eurasta saakka.
Hyvä retkikohde oli myös Kauttuan ruukkialue, joka kauneudessaan herätti ihastusta. Vanhoilla ruukeilla on oma miellyttävä tunnelmansa. Rakennuskantakin oli pääosin hyvin hoidettua.
Vielä yksi mainitsemisen arvoinen kohde jossa poikkesimme oli Euran Luistari, rautakautinen kalmisto. Niityllä oli todella mielenkiintoisia pieniä infotauluja useiden hautojen kohdalla. Tauluissa oli piirroskuva haudasta ja pieni selonteko vainajasta. Ei tarvinnut arvailla ja ihmetellä, vaan mielikuvitus alkoi heti oikein laukata! Toivoisin enemmän sellaisia muinaisjäännöskohteiden esittelyitä.
3 kommenttia:
Kulostipa mielenkiintoiselta tuo kalmisto. Tässä meidän pienessä maassame on yllättävän paljon monenlaiseta katseltavaa kunhan osaa etsiä.. :)
t.Anu
Minullakin on yksi esi-isä (1800-luvun alusta) kotoisin Eurasta, muutti tosin Kullaalle siellä olevaan ruukkiin.
Anu; Joo, sehän oli kyllä yksi parhaita sarjassaan! En edes minä jaksa kattella kivikasoja ja tyhjiä peltoja kovin kauaa, vaikka kuinka tietäisin, että paikalle on haudattu tuhat vainajaa rautakaudella. Jotenkin pitää saada "lihaa luiden päälle"! :)
Anonyymi; Tämä Suomenkamara on niin pieni! Kaikki tuntee kaikki, tai ainakin muutama polvi taaksepäin niin on (lähestulkoon) ollutkin. Se on mielenkiintoista!
Lähetä kommentti