Kuvan tontut ovat uusia mutta taustanan on pula-ajan paperinen joululiina.
Kuvan joulupaperia olen säästänyt ehkä 30 vuotta yhtenä rakkaana aarteena. Se oli kääritty paketin päälle, jonka sain isoäidiltä. Jouluisin kaipaan aina sitä tunnelmaa kun menimme pakkasessa kävellen isoäidin luo viemään joulukukkaa. Portaitten natina, jääkukkien koristamat kuistin ikkunat, kuistin kylmyys ja oven vinkaisu, eteisen tuoksu ja lopuksi lämmin keittiö jossa oli jouluinen tunnelma. Isoäiti on poisnukkunut jo lähes 20 vuotta sitten. Ikävä on silti edelleen elävä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti