*click*
Kaikki etenee kuin höyryjunalla!
Valtavia harppauksia sukupuun kanssa. Löysin julkisen arkiston jossa esi-äidin veljen perheen kirjekokoelmat on talletettu 1840-luvulta lähtien. Eräs yllättävimmistä kirjoittajista oli Jean Sibelius 1916...
Sormet syyhyävät päästä kirjeisiin käsiksi.
Olen saanut kiinnostavia meilejä lähes kaikilta, joihin olen ollut yhteydessä sukupuun vuoksi. Ihmiset ovat todella avuliaita ja yllättävät minut tiedonmurusillaan yhä uudestaan. Itse olen kuin salapoliisi, joka koko ajan keksii uusia keinoja saada enemmän tietoa. Kokoan murusista tiedon tilkkutäkkiä.
Mitä ihanaa hommaa!
Voisin tehdä tätä vaikka työkseni!
2 kommenttia:
Voi jestas! Voin vain kuvitella innostuksesi! Karehdittava aarre sulla. Mietin eilen, että mitä jälkeeni jäävät saavat taltioitavaksi...ei muuta kuin vanhoja huonekaluja, esineitä, keräämiäni...mutta ei yhtäkään kirjettä, korttia..noh, tietsikka jää. Itse olen aivan höperö, jos törmään vanhoihin kirjeisiin ja sitten kuitenkin hävitän omat saamani sitä mukaa kuin niitä saan, harvoinhan niitä enää nyk.saakaan. Miksi hävitän? En tiedä, mutta mitään ei jää. Pidä meidät ajantasalla!!!!!
Vilukissi; Kiitos, pidän! Olen tosin välillä miettinyt että ketä kiinnostaa nää sukujutut, mutta niistä voisin paljon enemmänkin kirjoittaa jos ne kiinnostavat. :)
Lähetä kommentti