keskiviikko 23. kesäkuuta 2010

Arkeologisia aarteita, osa 8

Haikeaa ja kaunista, sellainen on tänään fiilis. Eräs jakso loppui, katse suuntautuu tulevaan.



Tänä vuonna minua on alkanut kiinnostaa enemmän osteologia ja DNA-tutkimus. En panisi pahitteeksi jos joku esi-isäni kaivettaisiin ylös ja tutkijat saisivat luista kaiken mahdollisen tiedon irti. Miten metkaa olisikaan tietää vaikkapa esi-isien sairaudet ja vammat, ruokavalioista jotakin, pituus, suurpiirteinen ulkonäkö, silmien ja hiusten väri, sekä synnyinseutu. Ja varmasti paljon muutakin joka ei nyt äkkiseltään tule mieleen. Jos olisin hyvin hyvin rikas, rahoittaisin varmasti sellaisen projektin. Itseni voisin myös "testamentata" tutkittavaksi vaikkapa 300 vuotta kuolemani jälkeen. Luulenpa ettei sellainen testamenttaus ole kuitenkaan mahdollista, vielä.

Ei kommentteja: