Edelliseltä linnanrauniolta oli vain vajaan tunnin patikointi helppoa vuoristotietä myöten vielä ylempänä sijaitsevalle 1741 rakennetulle linnoitukselle. Voin tunnustaa että useamman kerran sillä patikkamatkalla pysähdyin puuskuttamaan ja ajattelemaan että en koskaan enää kävele vuoristossa tällaista matkaa - olkoon tietä tai ei.
Mutta näkymä oli kaunis ja vaivat unohtuivat perillä.
Linnoitus Schlosskopf taustanaan lumisateinen laakso.
Edellinen linnanraunio on yllättävän alhaalla, vaikkakin viereisellä kukkulalla.
Linnoituksen ikkunoissa poseeraili muutama 1700-luvun sotilas edelleen. Lisäksi kätketyistä kaiuttimista kantautui naurunhohotusta.
Muillakin on ilmeisesti ollut läkähtynyt olo perille päästessä, sillä mitään muuta modernia ei raunioissa ollut kuin juoma-automaatti - luonnollisesti!
Veikeän kotoinen ja kuitenkin eksoottinen olo tuli katsellessa Itävallan maisemia, joissa lähes pohjalainen latolakeus nojaili alppeihin.
Ajoimme tämän linan ohitse vähän liian kiireisinä poiketaksemme sisälle. Ehkä toisella kertaa.
*click*
Mutta näkymä oli kaunis ja vaivat unohtuivat perillä.
Linnoitus Schlosskopf taustanaan lumisateinen laakso.
Edellinen linnanraunio on yllättävän alhaalla, vaikkakin viereisellä kukkulalla.
Linnoituksen ikkunoissa poseeraili muutama 1700-luvun sotilas edelleen. Lisäksi kätketyistä kaiuttimista kantautui naurunhohotusta. 
Muillakin on ilmeisesti ollut läkähtynyt olo perille päästessä, sillä mitään muuta modernia ei raunioissa ollut kuin juoma-automaatti - luonnollisesti!
Veikeän kotoinen ja kuitenkin eksoottinen olo tuli katsellessa Itävallan maisemia, joissa lähes pohjalainen latolakeus nojaili alppeihin.
Ajoimme tämän linan ohitse vähän liian kiireisinä poiketaksemme sisälle. Ehkä toisella kertaa.
2 kommenttia:
Beautiful landscapes! love, @nne
@nne; Thank you! :)
Lähetä kommentti