Kukkia ja hautausmaita

Pengoin kukkatarhaa tänään ensimmäisen kerran tänä keväänä! Rikkaruohoja on niin huojentavan vähän, koska käänsin tarhan lapiolla läpikotaisin viime syksynä. Kiskoin myös vanhaa köynnöshortensiaa seinästä irti korvat lepattaen. Sen käsivarrenkokoiset varret ovat luikerrelleet joskus seinälevyn alle, eikä levy tykkää, vaan pullistelee rumasti. Ronskisti katkoin köynnöksen oksia, niin että siitä tuli ihan klani. 



Huomasin että tulppaaneissa on jo isot nuput, voi jee! Odotan odotan odotan.

 

Sukutukims on edennyt siinä määrin että muutama merimies on löytynyt ja pappisperhe ja lukkari-kanttorin perhe. Seuraava askel on ottaa yhteyttä noihin seurakuntiin, joissa suku on työskennellyt 1800-luvulla ja penkoa kaikkea mahdollista tietoa heistä esiin. Vanhat hautausmaat tietysti pitää käydä myös läpi niillä paikkakunnilla. Vaikka ainahan minä vanhoja hautoja ohimennenkin katselen. Etenkin nuo käytöstä poistetut vanhat ristit jotenkin ihastuttaa ja surettaa. Ne on niin kovin kauniita, mutta en tiedä mikä niiden kohtalo mahtaa olla.