Tänä kesänä perustin kotiin pikkuisen kasvimaan. Herneitä, retiisejä, porkkanoita ja juuripersiljaa. Yrttitarha ja muutama tomaatti, sekä minimaalinen kesäkurpitsa. Omenoissa on muumiotautia tänä syksynä roppakaupalla, mutta muutamia sentään saadaan syötäväksi asti. Mustat, punaiset ja valkoiset herukat ovat virkeitä, mutta karviaisvanhus pitäisi nuorennusleikata. Osa vadelmista odottaa siirtoa muiden lajitovereiden luo.
Tästä syntyy hilloa, piirakkaa, mehua, kiisseliä, (herukka)sinappia sekä kuivattuja yrttejä talven varalle sosekeittoihin ja pizzan päälle.
Kuvan nalle on vanha nukketaloni asukas. Muuten virkeä papparainen, mutta olkapäävaivoja havaittu jo 30 vuotta sitten.
*click*
Kuvan nalle on vanha nukketaloni asukas. Muuten virkeä papparainen, mutta olkapäävaivoja havaittu jo 30 vuotta sitten.
4 kommenttia:
Hiki sen kun jatkuu, kun luen...ihailtavaa virkeyttä! Mullakin on nallevanhus, ikää 44 vuotta ja uskon, että se on vanhempikin, tokihan se nyt oli matkustanutkin Suomeen (?) jostain ja sitten istuksinut kaupan hyllyllä. Mutta muistuttaa kovasti nalleasi! Oletko ajatellut käyttää nallea tohtorilla?
Vilukissi; Marjapuskan juurelta terve! :) Pakko poimia kun eilenkin tuli pimeä ennenkuin ehdin pensaan kimppuun. Nallet on ihania! En ole ajatellut tohtoria, voi olla että itsekin osaisin korjata. Toisaalta sen tila on aika stabiili, kun sillä ei kukaan saa enää leikkiä.
Suloinen nalle :) Minä olen maailman laiskin säilöjä, mutta onneksi on pakkaset ja kaupat keksitty.
Kirjailijatar; Niin, en minäkään ihan kokopäiväisesti jouda kotona puuhastelemaan, siksi säilönkin vain pikkuisen. Mutta ihana niitä on sitten talven paukkupakkasilla tuoda kellarista nautittavaksi! :)
Lähetä kommentti