keskiviikko 9. maaliskuuta 2011

Iloinen yllätys?

Eilen aloitin pitkään tuumaillun projektin erään vanhan takin kanssa. Oli ajankohtaista vaihtaa riekaleinen vuori. Kävin ostamassa tummanpunaista viskoosia, purin vanhan vuorin ja otin mallin uusiin kappaleisiin. Pesin takin ja vein sen ulos narulle kuivumaan.

Neulasin vuorin kappaleita yhteen. Lopulta kaikki palat olivat hahmoteltuina ja aloin pistellä. (Ompelen vanhaan malliin käsin.) Illansuussa hain takin sisälle narulta. Ja mikä iloinen yllätys siellä odottikaan...

Takin hihansuihin ja kaulukseen joskus ompelemani tekoturkiskappaleet olivat kiehtoneet pihan pikkuväkeä ja takki oli liukunut narulla ulottumattomiin. Nykimisen ja kurottelun jälkeen sain takin käsiini. Se oli ystävällisesti ilmastoitu ilmeisesti oravien toimesta. Hihat ja kaulus, tekokarvan vierestä, pureskeltu reikiä täyteen.

Jos en olisi tehnyt jo mielestäni kovasti töitä takin eteen, olisin heittänyt sen roskiin suutuspäissäni, mutta tässä tapauksessa en tietenkään voi antaa periksi. Puran tekokarvat ja kehittelen takille uutta ilmettä. En asenna oraville giljotiinia...


Kuvassa on nuken mekko 50- tai 60-luvulta.

4 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Sorry, hymyilen ;)

Nyt on otuksilla juhlat.-Vippe

Thilda kirjoitti...

Vippe; Kyllä minäkin jo virnistelen niille pikku peijakkaille! ;D

Miia - Miian unelmia kirjoitti...

Voi oravia!

Thilda kirjoitti...

Miia; Ne on niin vekkuleita ja söpöjä, ei voi muuta sanoa! ;D