Höyrykone pellon laidalla

Joskus ajat sitten näimme Saksassa museossa samanlaisen höyrykoneen ja ihmettelimme että miten sekin on toiminut. Luimme opastekstistä että koneita on kaksi; toinen pellon toisessa päässä ja toinen toisessa. Koneiden alla on vaijerikelat, joista lähtee koneita yhdistävä vaijeri pellon poikki. Vaijeria pitkin liikkuu kyntölaite edestakaisin, kyntäen peltoa mennen tullen.

Melkoista iloa ja ihmetystä tuntien katselimme tämän laitteen työnäytöstä The Great Dorset Steam Fair-tapahtumassa viime vuonna. Myöhemmin näimme sattumalta kotona vielä dokumentin, joka kertoi Hollolan Pyhaniemen kartanosta. Isäntä oli hankkinut sinne aikoinaan vastaavan höyrykyntäjän alustalaisten suureksi ällistykseksi.

Missähän mahtaa se kone olla nyt?

Jos se luuraa jonkun ulkorakennuksessa, niin veikkaisinpa että aika moni voisi olla enemmän kuin kiinnostunut sen entisöimisestä! Niitä ei varmaan Suomeen ole koskaan hankittu montaa...

The Great Dorset Steam Fair -tarjontaa...

 ...höyrykoneiden lomassa.

Iso tivoli pumppasi väkeä yläilmoihin ja muihin seikkailuihin aamusta iltaan ja vielä yölläkin. 

Järjestäjien omat asuntovaunut olivat kauneinta mitä kuvitella saattaa. Siitä viitteenä punainen ovi koristeellisine laseineen. Vaunu on myös sisältä juuri niin hieno kuin ulkoapäin voi aavistellakin. Materiaaleina puuta, lasia, kaakelia, metallia. Höyrylokomotiivin perässä vedettynä tietenkin!

Aurinkoinen

Fiilis on aurinkoinen, vaikka kiirettä pitää!

Kolga, Estonia

Hiiviskelyä kartanolla.

Virolaisella hautausmaalla

Näkymiä Virosta

Kontrastia

Kun Irma ja Tauno tulivat ovella vastaan

Melkein pökerryin innostuksesta!

Fantsuja koulutauluja

Ei oppi ojaan kaada

Passion to learn

Puhelinlangat laulaa

Ring Ring!

Leikataan ääriviivoja myöten

Rakkauslukko

Tätä lukkoa taitaa olla vaikeampi varastaa sulatettavaksi taideteoksen aineksiksi.

Joka tapauksessa kannatan sitä, että ensin kysyy ennenkuin ottaa...

Sukututkimuksen Hannu Hanhi

Kaveri sanoi minulle viime viikolla että olen sukututkimuksen Hannu Hanhi. Nauratti. Mutta eilen kieltämättä tuli vähän sellainen olo.

Matkustin näet eräälle pikkupaikkakunnalle etsimään (isoisäni isoäidin) Matildan velipuolen hautaa. Veli oli ollut poliisina paikkakunnalla 1880-luvulta lähtien. Tarvoin tihkusateessa ympäri hautausmaata, kunnes päätin kysyä neuvoa hautausmaatyöntekijöiltä.

Sukunimi on harvinainen, joten se muistettiin. Minut ohjattiin ison perhehaudan äärelle. Jesh! Juuri oikea hauta. Aviopari, kaksi lasta ja kukas tuo yksi...

Ainakin 15 vuotta kateissa ollut hauta löytyi sattumalta! Nimittäin Matildan isäpuoli oli haudattu poikansa kanssa samaan sukuhautaan. Se rakennusmestari sieltä Kristianinkadulta Helsingistä!

Nämä tulppaanit on poimittu omasta penkistä kesäkuussa.



Käännyin ja otin pari askelta; näin Matildan veljentyttären haudan ja siinä ihan lähellä kaksi muutakin tämän suvun hautaa. Tepastelin suoraan lähimpään kukkakauppaan ostamaan heille kauneimmat kukat jotka löysin. Tihkusade ei enää madaltanut mieltä!

Kaiken lisäksi sain kukkakaupasta elossa olevan jälkeläisen tiedot. Nyt minulla on siis isoisän pikkuserkun nimi, osoite ja puhelinnumero. Miten ystävällistä!

Retken lopuksi tepastelin paikalliseen kirjastoon, jossa kirjastonhoitaja näytti minulle useita kirjoja joissa voisi olla Matildan velipuolesta juttua. Lainasinkin kaksi, joissa on paljon kuvia ja tietoa hänen perheestään.

Näitä päiviä varten kannattaa välillä kahlata tuloksetta paksujakin asiakirjoja läpi. Nämä päivät saavat sydämen läpättämään ja innostuksen hehkumaan poskilla. Näitä päiviä varten tutkin!

Värikäs laivamatka

Joskus kameralla tulee sohittua sinne tänne vain värien vuoksi.