Kontrastia

Kuuba * kumous

Päivän kuva.

Tuumimista

Pohtimista tuumimista

Joskus on vain pysähdyttävä miettimään asioita

Jäsenneltävä ja luokiteltava

Jälkeenpäin on hyvä ja uudistunut olo

Tälle valokuvalle on tapahtunut säilytyksessä jotakin mielenkiintoista

Kuva on muuttanut värinsä metallisemmaksi

Ensin ei vuosiin tapahdu mitään

Sitten äkkiä kaikki on peruuttamattomasti muuttunut

Touch ja viisi sanaa

.


Sain Lumetta-blogin Ritvalta viisi sanaa. Jos haluat minulta viisi sanaa, laita kommenttilootaan pyyntö.


1. fakiiri tuo mieleen Intian hajuja ja hälinää, värikkyyttä ja ihmetyksen aiheita loputtomiin. Ehkä joskus suuntaan sinne?
2. lentoyhteys merkitsee matkustamista rakkaisiin paikkoihin eri puolille maailmaa. Minulle matkustaminen on yksi elämän ykkösasioita.
3. taitava käsityöläinen. Asiat, joita ei voi erottaa toisistaan!
4. maa-lista pitäisi tehdä, paikoista joissa haluan käydä tämän elämän aikana.
5. puhelinkioski on nostalginen asia jota kaipaan, vaikka sen haju oli kyllä karmea!





.

Painolaattoja!

Innostun usein erikoisista tavaroista, kuten vanhoista lehtien painolaatoista. Niillä ei oikein tee mitään, mutta viehättäviä ne kuitenkin ovat. Tässä kaksi kirppislöytöä, eri aikoina ostettua. Sota-ajan Tampereelta molemmat.





Yläkuvan toisen laatan paperikääre ja paljas laatta.

Kamera käy

.

Tänä vuonna olen ottanut kuvia enemmän kuin koskaan. On ollut niin monta matkaa ja tapahtumaa, jota on ollut ihana kuvata. Välillä tuntuu siltä, etten näe mitään maisemaa rauhassa ilman että hapuilen kameraa esiin. Katson ympärilleni ja näen kuvan raameja, "tuosta saisi hyvän kuvan" ajattelen siellä täällä. Parhaat tilanteet ovat ohitse ennenkuin käsi ehtii reagoida. Välillä yritän olla tarttumatta kameraan ja vain nauttia näkemästäni ihan rennosti.

Joskus tulee kuvausväsymys. Ei kiinnosta. Turhauttaa. Miksi minä muka kuvaan koko ajan. Kuvat katoavat tai tuhoutuvat kuitenkin ennenpitkää vaikka olisi varmuuskopioita. Kun näen kuvat, jotka kuvaushetkellä ovat tuntuneet hyviltä, koneella ne näyttävät surkeilta.

Mutta totuus on, että blogi on vaikuttanut kuvaamiseeni todella paljon. Vaikka aina olen kuvannut paljon katoavaa maisemaa ja rakennuksia, on kuvissani mukana nykyään eri näkökulmaa ja eri aiheita myös. Monesti ajattelen "tämä pitää kuvata blogiin". Kaikkien muutosten ja myllerrysten keskellä kuvaamisesta on tullut tärkeä osa elämääni. Suuri kiitos siitä kuuluu teille blogissa vierailijoille! Kiitos!

Trierin mustalla portilla

Joskus toiset turistit varastavat shown. Vaikka näin vanhaa rakennusta harvoin pääsee näkemään (rakennettu 180-200 jkr) huomio voi silti herpaantua itse kohteesta...

Kuokkimassa

Kovin oli eilen kesäistä kun kuokin ja rapsuttelin pihassa!

Matkaan!

Kuvat on otettu Saksasta vuosi sitten. Voisin koluta vanhoja linnoja vaikka 300 päivää vuodessa! Ja Saksasta niitä löytyy, vanhoja ja vielä vanhempia, tiilestä muurattuja, kivestä muurattuja, kiveen koverrettuja, ehjiä ja raunioita, asuttuja ja hylättyjä, isoja ja pieniä, synkkiä ja satumaisia. Alimman kuvan linna oli hotelli-ravintola. Keskimmäinen kuva on otettu saman linnan pihasta. Toiseksi alin kuva on Rothenburgin keskiaikaisen kaupunginmuurin sisäkäytävästä. Ja ylimmäisen kuvan puinen leluauto on muuten tehty Mauri Kunnaksen isän lelutehtaassa.

Hyvää Auroranpäivää!

Lontoo, valkoista, osa 2

Tiloja

Putkessa


Netissä


Ruudussa


Ruodussa

Kaksittain

Hyvää ystävänpäivää kaikille! Palaan sunnuntaisarjan merkeissä, ennen sitä viikonloppu äijämeiningillä puolijoukkueteltassa.










Kuvat on otettu Venäjän Karjalassa Jyskyjärvellä ja Paanajärvellä.

Kylmä kaupunki

Eräänä päivänä kaupungissa

Taidetta koteihin


Luonnonneule


Linnunrata


Piikkipyöriä



Sinä päivänä törmäsin mieheen joka piirsi tiiliseinään. Hauskaa luovuutta. Joskus pitää vielä mennä kuvaamaan tarkemmin MITÄ hän piirsi...
Ja naamioituneen aidan.
Ja pulun joka pyöri akselinsa ympäri vimmatusti, kosiotanssivan keskimmäisen.
Ja kaupan ulkopuolella olevat pyörät.