Käsittämätön vaatesähläys

.

Värjäsin valkoisen The Earth Collectionin silkki-villa neuleen valkosipulinkuorilla ....

Aiempi valkosipulinkuorilla värjääminen johti kauniin meren turkoosiin väriin. Vaan mitäs nyt tapahtui, en tosiaan tiedä! Väristä tuli hiukan violettiin menevä vaalean harmaa. Aika puistattava väri siihen vaatteeseen. Voi olla että värjään sen kemiallisilla väreillä uudelleen. Tai sitten ylivuotisilla kävyillä kauniin ruskeaksi.

Olo on aika hölmistynyt. Eihän tässä todellakaan näin pitänyt käydä. Eikä minulla ole aavistustakaan mikä meni pieleen. Sellaista se kasvivärjäys on. Höh.

Lohdutan itseäni näillä museokuvilla;







Kuvat on otettu Tekniikan museossa Speyerissä, Saksassa.

.

Maailman kaunein auto

.

Tämä mersu on ehdottomasti kaunein koskaan näkemäni auto. Arvatkaapa koska se on tehty?













Kaunokainen on vuosimallia 1936!

Kuvat on otettu Tekniikan museossa Speyerissä, Saksassa.

Atomivoimaako?

Saksassa reagoitiin aika nopeasti Japanin tapahtumiin viime keväänä. Autossa olevat tarrat on bongattu huhtikuun puolivälissä.






.

Mekkoja ja muita herkkuja

Bernkastel-Kuesin ikkunoilla kameran kanssa. Missä syötävät herkut vaihtuvat pestäviin herkkuihin?





















P.S. Neljä alinta kuvaa on saippuakaupan ikkunalta.


.

Voiko taloon rakastua?

Minä näköjään voin! En ole koskaan eläissäni nähnyt näin suloista taloa. Ikää tällä talolla on tasan 595 vuotta! Mikä kunnioitettava ja ällistyttävä ikä. Kaiken huipuksi pääsimme taloon sisälle. Talossa pitää viinitupaa iäkäs nainen poikansa kanssa. Istuimme ikkunan ääressä siemaillen paikallista valkoviiniä. Talo on todellakin noin kapea kuin keskimmäinen kuva näyttää. Siellä juuri ja juuri mahtuisi nukkumaan poikittain.

Sisäkuvassa näkyvän katon yläpuolella oli avoin tila, vajaan metrin korkuinen. Ikkunaseinältä alempi katto oli auki, niin että tuohon "välikattoon" saattoi kurkistella. Tiskin (kuvassa avoimen oven takana) suunnasta välitilaan johti ikkuna. Myös ylimmässä kuvassa voi nähdä pienet ikkunat heti ison päätyikkunan yläpuolella. Kysyin mikä tila se oikein on. Varasto vai pakopaikka? Kukaan ei tiedä enää. Se on talon oma salaisuus. Sain luvan kurkistaa myös talon toiseen kerrokseen, jossa oli pari pientä huonetta pöytineen ja sitten ovi yksityistiloihin. Ette usko miten onnellinen olin!

Ristikkotaloja

Huhtikuisen matkamme päätöspaikka oli Bernkastel-Kues, suloinen pikkukaupunki Saksassa, lähellä Frankfurt-Hahnin kenttää. Paikka oli niin suloinen, että päätimme mennä sinne uudelleen.




















- kuvien aikaväli on 101 vuotta -

Trierin mustalla portilla

Joskus toiset turistit varastavat shown. Vaikka näin vanhaa rakennusta harvoin pääsee näkemään (rakennettu 180-200 jkr) huomio voi silti herpaantua itse kohteesta...

Trierin ihmisiä

.

Trier VIII

Hempeän värinen suloinen Trier...