Muovi

Se "ihana" aine jonka kanssa en ollenkaan tule toimeen. Epäkäytännöllinen, epäekologinen ja ruma roska. Mokoma.


Mielenkiintoni muoviin on kuitenkin herännyt koulun materiaaliopin tunneilla (erilaiset tekokuidut siis lasken muoveihin) muovin historiaa käsiteltäessä, sekä töissä, kun näen miten muoville käy ajan mittaan.


Nämä kuvat kuitenkin kotoa, kun löysin jääkaapin yläpuolisesta kaapista muovipussin, joka oli ollut siellä kaikkien muiden muovipussien seassa kauan, ei kuitenkaan monia kymmeniä vuosia vaan ehkä kymmenisen vuotta. Se oli kuin uunissa ollut leivinpaperi, rapea ja mukava muotoilla ;)


Hajoaa käsin rytistellessä, mutta biohajoamista ei toki tapahdu. Silkkaa huijaavaa roskaa siis! Voi miten rakastan muovin vihaamista!


Vanhat muovit eivät herätä vihaani, bakeliitti, maitokaseiinimuovit... eikä uusimmat kuten biohajoava soijamuovi. Ne ovat vielä jotenkin käsiteltävissä ja käsitettävissä.


Olisikin mielenkiintoista tietää miten tämän muovipussin rakenne eroaa muista kaapissa olleista muovipusseista. Tämä taisi olla neljäs näin rapsakka muovipussi, johon olen törmännyt.

Hiljattain näin eräässä ulkolaisessa blogissa kuvan rannalla makaavasta kuolleesta lokinpoikasesta, jonka ruumis oli jo hajonnut sulkia, jalkoja ja päätä lukuunottamatta. Masussa kuitenkin pilkotti iso määrä muovinippeleitä. Kuolipahan masu täynnä, mutta ei ehkä kivuitta...